TRAUMA JA TOIPUMINEN

TRAUMAOIREET SYNTYVÄT KEHON LUONNOLLISISTA SELVIYTYMISREAKTIOSTA 

Useimmat ihmiset kohtaavat elämässään traumatisoivia kokemuksia. Trauman jälkeisiä terveys ongelmia voi syntyä tilanteista, joissa traumaattinen kokemus on kohtuuttoman voimakas ja/tai toistuva.

PTSD, post-traumaattinen stressioireyhtymä määritellään syntyväksi sellaisista olosuhteista tai tapahtumista, joista ei voi realistisesti olettaa kenenkään selviytyvän vahingoittumattomana.

Traumaoireet eivät ole merkki heikkoudesta vaan selviytymiskyvystä. PTSD- oireet kertovat siitä, että keho on yhä toimiva ja ihmisen puolesta kamppaileva. ​​​​​

 

HYÖDYLLINEN JA LOOGINEN TOIMINTA

Traumaattisissa tilanteissa kehon hermosto voi kokea stressiä suurina kerta-annoksina ja mahdollisesti pitkiä ja toistuvia aikoja kuormittuen. Hermoston yksi hyödyllinen toiminta on nostaa stressihormonitasoja, jotta vaarallisiin tilanteisiin löytyy enemmän kapasiteettia selviytymiseen, ja tilanteen mentyä stressihormonitasot madaltuvat ja on mahdollista palautua. 

Toistuvien kokemusten myötä keho kuitenkin saattaa jäädä jatkuvan, kohonneen stressitilan ja valppauden olotilaan. Tämä on hyödyllinen ja normaali kehollinen toiminta silloin, kun täytyy selvitä.

 

Voidakseen hyvin, ihminen kuitenkin tarvitsee palautumisen ja levon hetkiä, mihin kehoa voidaan ystävällisesti ja pakottamatta harjoitella takaisin tottumaan. Traumassa on kyse kehomuistoista, jotka tallentuvat narratiivisia, sanallisia muistoja pysyvämmin. Yhtä pysyvästi, kuin keho on tallentanut vaaralliset kokemukset kehoon, kehon muistissa on kuitenkin myös hermoston kyky toimia tasapainoisesti - tässä on mahdollisuuksia toipumiseen. 

Kehon valppauden suuntautuminen ulospäin voi johtaa siihen, että oman kehon viestien kuuleminen voi olla haastavaa. Voi olla vaikea huolehtia itsestä, päästä päivärytmiin, havaita väsymystä, nälkää tai kylläisyyttä ja muitakaan omia tarpeita. Omien rajojen kunnioittaminen ja itsensä suojeleminen voi olla vaikeaa, jos omaa kehoa ei havaitse. Myös toisten kohtaaminen voi olla haastavaa ja siksi yksinäisyys voi olla yksi traumanjälkeisistä olotilallisista oireista. Kompleksiset traumat tapahtuvat yleisimmin suhteessa toisiin ihmisiin, jos siis kehon muistitallennuksessa ihminen tulkitaan suureksi vaaratekijäksi, vaikka tietoinen mieli sanoisi muuta, kohtaamiset voivat uuvuttaa.​​​​

KEHON YKSILÖLLINEN ILMAISU JA TARPEET

Kompleksisesta traumasta, C-PTSD, voidaan käyttää nimityksiä hoitoresistanttinen trauma tai kroonistuneet post-traumaattisen stressin oireet. TCTSY- on luotu nimenomaan kompleksisten traumojen hoitoon. Nimike C-PTSD syntyi tarpeeseen kuvaamaan niitä haasteita ja tarpeita, jotka eivät mahtuneet PTSD- nimikkeen alle. 

 

Traumojen huomioiminen terveydenhuollossa on verrattain uutta, ja terveydenhuollon traumatietoisuus saattaa vaihdella paikoittain, joten traumaoireita on voitu nimittää myös oireita kuvaavilla diagnooseilla esim. bipolaarisuus, adhd, ahdistus, masennus, syömishäiriö, addiktio, paniikkihäiriö jne. PTSD voi ilmetä myös kipuina ja määrittelemättöminä oireina. 

Kehon stressitila voi ilmetä yksilöllisesti ja monissa muodoissa. Monien selviytymismekanismien avulla ja trauman luonteesta riippuen, ihminen saattaa kärsiä haitallisista traumaoireista ainoastaan jollakin elämän osa-alueella. Äkilliset tunnetilojen vaihtelut ja reaktiot,  jaksamisen vaihtelut jne. saattavat ilmetä esimerkiksi työkykyä rajoittaen tai sitten ainoastaan työminuuden ulkopuolella, ihmissuhteissa ja vapaa-ajalla.

 

Trauman kanssa selviytyminen ei aina näy toisille, 

Selviytymismekanismeihin tottuminen voi tehdä etäiseksi haaveeksi ajatuksen, että hoidettuna traumaoireiden kanssa ei tarvitsisi jaksaa, vaan on lupa ja mahdollisuuksia päästä helpommalla. 

​​​​

KEHOLLINEN MUISTI

Traumaattiset kokemukset ovat luonteeltaan pirstaleisia ja tallentuneina tiedostamattomaan kehomuistiin. Muistot saattavat olla vaikeita tai mahdottomia puhua ja voivat tuntua kehossa ahdistavina. Muistot saattavat aiheuttaa äkillisiä reaktioita (triggerit, tunnekuohut), jotka saattavat haastaa omaa ja lähimmäisten arkea. Muistot voivat myös toistua pakonomaisena ajatteluna tai painajaisina tai palautua mieleen monien vuosien jälkeen.

Menneisyyden kokemukset voivat hallita kohtuuttomasti nykyhetkeä, eikä valinta ole aina / ollenkaan kontrolloitavissa älyllä tai tahdonvoimalla. Ystävällisetkin ehdotukset "jättää mennyt taakse", voivat olla vastoin kehon kokemusmaailmaa.

 

Esiverbaaliset muistot, varhaislapsuus, ovat tallentuneina pelkästään kehomuistiin. Sanallinen taso ei muista, mutta keho muistaa koko elämän. Kehon tietokanta on sanoja laajempi. 

​​

Kehollisista metodeista TCTSY on kehitetty nimenomaan kompleksisiin traumoihin. Olet tervetullut tutustumaan metodiin, jos koet omassa kehossa olemisen mistä tahansa syistä haastavaksi ja toivot saavasi prosessillesi tukea.

​​

http://www.traumasensitiveyoga.com

© 2019 Hanna Dufva, TCTSY Finland

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now